Jo joutui armas aika

Aika kasistani karkaa.
Taas on mulla tyossa sarkaa.
Vipattaa jo menojalkaa,
lomasuunnitelmat alkaa.
Ei oo mulle mikaan huvi!
Oottaa mua Suomen suvi.

Ahdistun naet hellesaasta.
Pois mun taytyy siksi paasta
pian maasta emiraatin.
Apua! Saan kohta slaakin!
Pian makaan sairaalassa!
Viileempaa on Manalassa!

Sydameni sinne halaa
mis' keskikesal' kokko palaa.
Lampoa se hieman tuopi.
Kansakunta viinaa juopi
jotta parjaa nollasaassa.
Villapipo kaikil' paassa.

Juhliminen vanhaa tuttuu:
paissaan kansa jarveen hukkuu.
Jaat siit' sentaan sulaa ehti
alta pois. Voi, koivunlehti!
Koristathan ovenpielta,
Nostathan juhlamielta!

Matkaan pakkaan toppatakin,
villasukat, karvalakin.
Kesamekos' eihan voida
juhannuksen' karkeloida!
Suvivirteen kohta yhdyn.
Pihal' laitan lumilyhdyn.

Uimapukuu ottaa mukaan
kantsiiko, ei tieda kukaan.
Mika onkaan kevaan tahti?
Umpijaassa merenlahti?
Suojakerroin- turha purkki!
Paallain paksu talviturkki.

Silti mulla hyva tunto:
ainakin taal' nousee kunto!
Sita huitomisen maaraa!
Hyttyset kun ympar' haaraa!
Paikat turpoo, alan parkuu!
Paarmaa juoksen kovaa karkuun.

Leppoisaa on Suomen loma.
Kateen mulle kori soma.
Kanttarelli loytaa pakko!
Jalas' mul' jo vesirakko.
Korin pohjal' tatti pieni,
etana ja karpassieni.

Lomamielta nyt ma nostan:
mansikoita torilt' ostan!
Pari kiloo syoda jaksan
-messinkia niista maksan.
Herneenpalko houkuttelee.
Vatsa niista kural' menee.

Alla lipun siniristin
paikka taa on masokistin.
Aamuun yon jo vaihtuessa
lampaita vain laskiessa
mahdoton on unta maistaa
aurinko kun sisaan paistaa.

On se kylla kumma, etta
paivisin ain' sataa vetta.
Juuri kun ma piknikille
lahden niittylaitumille
minuutissa saa nyt muuttuu!
Varvastossu kuraan juuttuu.

Eihan tata kukaan kesta!
Sandaali nyt taytyy pesta.
Huvitusta teille takaan:
asettaudun lehmihakaan.
Kuinka loppumaan saa piinan?
Astun paalle liukumiinan.

Loma sitten viimein loppuu
just, kun alan vahan tottuu
hyttysiin ja sadesaahan!
Kylla mua ottaa paahan.
Lahtopaivan aamu karvas:
helle, aurinkokin armas!