Tervetuloo! Kay sisaan toki! Kysees' ei oo neuleblogi.



lauantai 15. maaliskuuta 2014

Kiireen keskellä

Suomalainen työelämä on imaissut minut siinä määrin mukaansa, että muut aktiviteetit ovat valitettavasti jääneet vähemmälle huomiolle. Aikeissani on kuitenkin urhoollisesti pitää yllä supersuosittua blogiani, joka onkin alkanut elämään viime viikkoina aivan omaa elämäänsä. Varsinkin mainostajat ovat olleet kiitettävän aktiivisia kommentoinneissaan, mikä suuresti sydäntäni lämmittää. Pyydän samalla vilpittömästi anteeksi bloggaajakolleegoiltani, jotka ovat jaksaneet hiljaiselostani huolimatta kommentoida ja kannustaa minua sekä aktivoida minua kiinnostavin haastein saamatta kuitenkaan minulta mitään vastinetta toimilleen. Olen pannut merkille kuitenkin kaikki lähestymisenne ja muistan teitä lämmöllä iltarukouksissani.

Haasteelliset sattumukset, joita elämä on eteeni asettanut, ovat saaneet aikaan voimakkaita muutoksia niin perhedynamiikassa kuin elämäntavoissani. Monelta osin muutokset ovat hyviä ja on myönnettävä, että joiltakin osin aluksi vastustamani rakennemuutokset ovat osoittautumassa pitkällä juoksulla arvioiden hyödyllisiksikin. 

Tämän ovat ymmärtäneet myös kissat, joita maan tavan mukaan kutsumme nykyään Sepoksi ja Aatuksi vaikeatajuisten ulkomailta perittyjen Sebastien ja Adolf -nimien sijaan. Sisarentyttäreni pyyteettömän avustuksen ansiosta kisulit ovat sopeutuneet hienosti kerrostaloelämään heille rakennettujen aktiviteettipisteiden avulla. Neitonen ahkerasti keräsi siirtolavoilta ja purkutyömailta hyödyllistä materiaalia, joka mitätöi viikkosiivoukseni hetkessä ja raahasi neljänteen kerrokseen kuutiokaupalla puutavaraa, tyhjiä kaapelikeloja, kaksi metriä kartonkiputkea, metritavarana kokolattiamattoa ja manillaköyttä sekä paloiksi revityn minkkiturkin. Sitten hän reippaasti organisoi olohuoneeseeni pienen kätevän puusepänverstaan, jossa alkoikin pian lastut lennellä ja pora laulaa. Kun saatanallinen meteli vihdoin hiljeni, seisoi nurkassa mielenkiintoisen näköinen viritelmä, joka soveltui täydellisesti kissojen vapaa-ajan keskukseksi ja kiipeilypuuksi. Kisulit ravaavat nyt puunrunkoa pitkin ylös- alas, ottavat päivätorkkuja yläosan kattoterassilla sekä teroittavat kynsiään siihen tarkoitettuun osioon.  Rakentamisvaiheen kärsimykset ovat alkaneet jo hälvetä mielestäni huomatessani hökötyksen merkittävät käytännönhyödyt. Kulmasohvani näyttää jääneen vähemmälle huomiolle kynsienteroituksen siirryttyä sille tarkoitetulle osastolle ja olenkin jo voinut ottaa sohvan suojaksi käärimäni pussilakanat niille tarkoitettuun käyttöön. Vieraille olen ajatellut selittää kyseessä olevan skandinaavisen huippumuotoilun viimeisimmän trendin mukainen tilataideteos.

Sisarentyttäreni toi myös yllättäen hippipoikaystävänsä käymään, koska hänellä oli ymmärtääkseni jotain hämäräperäisiä tapaamisia pääkaupunkiseudulla. Viime kesän jälkeen hänessä oli havaittavissa ulkoisia muutoksia, jotka saivat minut todenteolla huolestumaan. Jos en puutu tatuointeihin, lävistyksiin ja muihin kyseenalaisuuksiin, oli hänelle ilmaantunut outo risuparta, joka on mielestäni kiistaton todiste paheksuttavasta elämäntavasta. Hän oli tosin säälittävästi yrittänyt naamioida tämän raskauttavan todisteen modernilla ja siistillä hiustenleikkuulla. Minua tällainen vähäpätöinen sivuseikka ei kuitenkaan hämännyt vaan tein heti pikimmiten lisää johtopäätöksiä sisarentytärtäni ukaavista vaaroista viimeistään siinä vaiheessa, kun kuulin poikaystävän antaumuksellista chiliviljelmästä, joka on kuulemma sijoitettu kirjahyllyn taakse talvehtimaan. Minulla on suuria epäilyksiä viljelmän laadun suhteen ja silmäni revähtivätkin selälleen pojan vedettyä esiin modernia injektioruiskua muistuttavan varusteen. Vaikka kävikin pian ilmi, että kyseessä oli sähkötupakka- niminen turhake, katson velvollisuudekseni mennä tekemään kotitarkastuksen tähän lemmenpesään, jotta voin olla rauhassa sisarentyttäreni tulevaisuuden suhteen.

Myönnän aina kernaasti virheeni ja olenkin valmis rakkaudellisesti unohtamaan viljelmäepäilykseni, mutta vain siinä tapauksessa, että tarjotaan vierailuni aikana illalliseksi korkeatasoinen chili con carne.

5 kommenttia:

  1. Todella mielellään täällä käy lukemassa lennokkaita kuvauksiasi! Sitä en tiennytkään, että olet(te) jo Suomessa. Viimeksi tavatessamme olit vielä pakkauspuuhissa (muistaakseni). Toi härveli kissoille on tosi tarpeellinen. Olen kuullut monelta kissojen tekemistä vahingoista. Yks kaataa kukat maljakosta, Yks raapii sohvat ja tuolit jne. Meillä ei ole kissaa. Eikä koiraakaan, mut välillä tulee vieraita, joilla on kaikki eläimensä mukana. Paras niistä on ONNI. Se on koira. Onni on onnellinen koira, levittää onnea ympärilleen tuijottamalla mustilla silmillään ihmistä suoraan silmiin. Nanni (18v.)oli paras kissoista. Kuoli ja haudattiin. Itketti, kun kuuli tästä kuolemasta. Kukaan ei hyppää enää syliini, kun mennään sen kotona käymään. TYhjä on Nannin paikka.

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla susta taas.
    Varmasti kissat tykkää tuollaisesta härpäkkeestä kun eivät ulos pääse.

    VastaaPoista
  3. Sehän se olikin niin outoa alkurivejä lukiessani - kirjaimet "Â" ja "Ô" näyttivät jo aivan kotoisilta ... ja muutaman rivin kuluttua jo selviskin syy - Suomesta kirjoittelet! Onnea maahanpalautumiseen ... Kirjoittele kulttuuri-sopeutumisista myös ... niitä varmaan on kun olet ollut koto-maasta poissa jo kauemmankin aikaa! Teinit yllättävät - ajatella että noin tuosta vain nousi kissoille voimisteluteline - wau! Tsemppiä ja myötätuulta :)

    VastaaPoista
  4. Onpa mukavaa, että kirjoitat jälleen. Olenkin jo kaivannut syvällisiä ajatuksiasi ja kirjoituksiasi.
    Hyvää kevättä; joka tuli ja meni. Lunta näyttää satavan taas:(
    Tarja L

    VastaaPoista