Tervetuloo! Kay sisaan toki! Kysees' ei oo neuleblogi.



torstai 28. maaliskuuta 2013

Hoidossa

Taman lifestyle-blogin tarkoitushan on tuoda esille kadehdittavan virtaviivaista elamaani, jossa sukkuloin muodin mekassa yrittaessani kyynel silmassa kamppailla ransistymista vastaan. Todistusaineistona siita, etta vietan taalla Dubaissa hienoa kotirouvan elamaa, jota sopii kaikinmokomin kadehtia naama vihreana, kuvailen, mita minulla parhaillaan tapahtuu:

Istun kauneushoitolan upottavassa valkoisessa nahkanojatuolissa. Ymparillani on iloinen arabiankielinen puheensorina, jota yritan otsasuonet pullistellen ymmartaa. Olen tullut siihen tulokseen, etta naapurini ovat syyrialaisia ja he keskustelevat matkustamisesta. Mukaan sekoittuu sopivasti filippiinotyttojen hilpeaa jutustelua, tyttojen, jotka touhuavat jo toista tuntia varpaitteni kimpussa. Heidan puhettaan ei ymmarra erkkikaan, mutta epailen sen liittyvan jotenkin jalkojeni kyseenalaiseen tilaan.

Varasin mani-pedi-hiustenleikkaus-paketin lasten kevatloman alkamisen kunniaksi ja myos siksi, etta kyseinen kauneudenhoitola jakoi lahiseudulle mainoslehtista, jossa edellamainittu paketti maksaa saman verran kuin pullakahvit Paul'issa. Tarkea syy oli myos se, etta siita on luvattoman kauan kun viimeeksi olin kyseisessa kasittelyssa. Tukkani on venahtanyt aivan liian pitkaksi seka ikaani etta kutrien hallittavuuteen nahden, kantapohjat muistuttavat Grand Canyonia ja sormien kynsinauhat ovat jo aikaa sitten ottaneet uuden suunnan elamalleen. Kerron nyt lyhyesti, mita sanat mani- ja pedikyyri oikein tarkoittavat.

Pedikyyrin tarkein funktio on erottaa varpaat toisistaan niiden liiskauduttua yhteen talven kylmina kuukausina umpikenkiin ahtautuneena. Kun varpaat on varovaisesti erotettu toisistaan, alkaa niiden liotus. Toimenpidetta varten jalat tyonnetaan saaviin, jossa on tulikuumaa liotusnestetta seka ihon irtoamista edistavia nystyroita pohjassa. Taman jalkeen alkaa helvetillinen jyystaminen, kun vuosikymmenten aikana muodostunutta kalkkikivea irroitetaan hartiavoimin jalkapohjasta. Kynnet tongitaan esiin umpeenkasvaneen nahan alta, kiillotetaan ja puleerataan. Sen jalkeen ne varjataan. Lopputuloksena on ihmisen raajoja erehdyttavasti muistuttavat sirot, pikku jalkaset ja toimenpiteen jalkeen voi huoletta ruveta kayttamaan numeroa pienempia kenkia.

Kasien kohtalo on samankaltainen. Sipulinleikkaamisesta aiheutuneet kovettumat pehmennetaan taikanesteella, jota kului tanaan pullollinen. Revenneita kynsinauhoja ja murtuneita kynsia ihmetellaan koko henkilokunnan toimesta. Virkkauksesta johtuvia ylirasitustiloja ranteessa hierotaan. Myotatuntoisia katseita esitetaan. Kynnet viimein loydetaan ja ylistyslaulujen kera ne myoskin iloisenvarisiksi maalataan. Lopputulosta varauksetta ihaillaan ja kotihoitokonsteja vuolaasti jaetaan. Uutta kayntia vilpittomasti viimeistaan parin viikon paasta toivotaan, ettei tilanne enaa paasisi nain pahaksi. Luvataan etta hoitajakin on siihen mennessa taas tyokunnossa.

Valtavan virkistavaa tama kauneudenhoito! Enhan mina taalla juuri muuta teekaan.

 

9 kommenttia:

  1. Kiitos että jaoit meille lukijoille näitä kotirouvuuden glamoröösejä yksityiskohtia! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, minkas sille voi, kun on glamuuria taynna koko elama.

      Poista
  2. Kullets ihanan rennolle {jos katsoo pois sen syyrianmurteen aiheuttaman tilapäisen aivokuoren ylikuumenemisen} ... Tosi nätti ja pirtsakka lopputulos - nyt kivat avokas-sandaalit jalkaan ja varpaita tuulettamaan (jos sensuuri sallii lakatut varpaankynnet?! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nakisitpa paikallisten naisten kynnet! Nama ei ole mitaan niihin verrattuna.

      Poista
  3. Luin nautinnolla tätä bloggaustasi ja voin verrata sitä omaan kokemukseeni täällä Suomessa.

    Sain nimittäin joku vuosi sitten äitienpäivälahjaksi lahjakortin kauneushoitolaan, eräs lähipiiriini kuuluva nainen oli sitä ehdottanut, ja esittänyt, että se on parasta, mitä voi naiselle antaa. No, olihan se kokemus.
    Alkunäky jo vavahdutti: pitkä huone vieri vieressä valkoisia sänkyjä, joissa makasi valkoisen peiton alla naisen päitä ja raajoja, hassussa asennossa. Ja minut ohjattiin viimeiseen rivissä olevaan tyhjään sänkyyn. Muistan tilanteen, joka tuntui ensikertalaisesta aivan kummalliselta. Siinä minä makasin muitten joukossa. Vakloisissa asuissa olevat "hoitajat", kukin oman raajansa kohdalla ryhtyi hommiin. Pään kohdalla seisova käsitteli kasvoja, oikealla puolella seisova hoiti oikeaa kättä, vasemmalla puolelle seisova vasempaa kättä ja kummallakin jalalla oli oma käsittelijänsä. Nauratti. Mutta he tekivät tosissaan töitä. He eivät keskustelleet minun eikä toistensa kanssa. Oli kummitusmainen olo. Ja kun poislähtiessä vilkaisin peiliin eteisessä, luulin näkeväni jotain oikein kaunista. Mutta mitä minä näinkään: laikukkaat, punavalkoiset kasvot, jotka näyttivät raavituilta. Irvistin niille, eikä kukaan ole saanut minua enää sen jälkeen menemään kauneushoitolaan. Näytin se käsittelyn jälkeen paljon rumemmalta kuin olin mielestäni ennen sinne menemistä. Vieläkin naurattaa se pettymyksen tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdotan, etta tulet joskus lomallasi tanne ja kokeilet paikallista kasittelya. Olen varma etta tulet pian siihen tulokseen, etta se on parasta mita naiselle voi tapahtua. Ilmapiiri on rento ja iloinen, "tyttojen oma paikka" josta lahtee todella hyvantuulisena pois.

      Poista
  4. Onnittelut, kaikki 10 varvasta vielä tallella!
    Virkistävä kokemus myös lukijalle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kaikki tallella ja suorituskykyisempina kuin koskaan!

      Poista