Easymovers...

Ottaa mua jalleen paahan.
Tietyst' tahan hellesaahan
ukko muuttoautoo tilaa,
rantaleikit multa pilaa.
Kyl' on mulla mieli haikee!
Rantatuolist' nousu vaikee.

Helleaallos' pitaa pakkaa!
Hiki lentaa, aivot sakkaa!
Silmakulmast' vilkuilen
uimarantaa, huokaisen.
Kyynel' silmakulmast' valuu.
Takas' uimarannal' haluu!

Ukon sana taas on laki!
Kasan laatikoita haki,
jotka kaskee mun nyt tayttaa.
Mahdottomalt' duuni nayttaa.
Vetkuttelen hommaa tata,
kunnes syntyy kiire, hata.

Laatikoihin kaikkee sullon:
sukan, hajuvesipullon,
pikkupoksyt, kakkuvuoat,
rintaliivit, kissanruoat.
"Yks' on valmis, tuokaa toinen!"
Kaaos jalleen aikamoinen.

Nythan homma rupee luistaa!
Silloin ukko jotain muistaa:
sahkolasku pitaa maksaa.
Skarppina se olla jaksaa!
Etsiskelee etsimistaan,
lompakkoo ei loydy mistaan!

Pakahtunut on jo huoleen!
Hiljaa kaantyy minun puoleen.
Kasvoillani ilme kaino.
"Tiedatko tast' jotain, vaimo?"
Otsasuoni silla halkee.
Naamani on kalmankalpee.

Selityksii rupeen kelaan,
siten vahan aikaa pelaan.
Taktiikkaa ma koetan vaihtaa,
jotta voisin vastuun kaihtaa.
Turvaudun ma hyokkaykseen
parahimpaan puolustukseen.

"Kuuleppas nyt, ukko-kulta!
Miksi hemmetissa multa
lompakkoas' kyselet,
raivoat ja uhakailet?
Tarpeeks' mulla tyossa sarkaa!
Miksi kiusaat vaimoparkaa?"!"

Muuttuneen mun kaytoksen
huomaa, "Taman naytoksen
tunnen kylla liian hyvin!!!"
Toiveeni vain kaikkein syvin,
ettei pane purkaa noita
kymmenia laatikoita!

Ei oo mulla hyva tuuri.
Projekti on liian suuri:
ensin pakkaa, sitten purkaa!
Ponnistuksein kaikki turhaa!
Holmolaisten homma tama.
Ukko tosi arsyttava.

Viisikymment' kantta avaan.
Kaikki kirosanat tavaan.
Ukko vieres' mua vahtii,
jalallaan lyo mulle tahtii.
Tunti tunnist' toiseen vaihtuu.
Rusketuksein kaikki haihtuu!

Juttu taa on ihan kasku!
Maksettu on sahkolasku.
Loytyi lompsa aikanansa
laatikosta painavasta.
Bonuksena loysin sen
ainoon kotiavaimen!