Olen huonolla tuulella. Puran pahaa oloani mielipuuhallani, eli listaamalla asioita, joista en pida uudessa asuinpaikassani.
1.Informointi
Ranskalaiset ovat maailman epaloogisinta kansaa. Myymalan ovessa lukee pienimmalla mahdollisella fonttikoolla aukioloajat. Sen lukemista varten tarvitaan suurennuslasi. Usein kyseista ilmoitusta ei edes vaivauduta laittamaan. Taytyy TIETAA milloin liike suvaitsee olla avoinna. Yleista on myos se, etta ovessa oleva informaatio ei pida ollenkaan paikkaansa. Puoti suljetaan henkilokunnan henkilokohtaisten tarpeiden mukaan esimerkiksi puoli tuntia ennen mainittua ajankohtaa.
Julkisissa kulkuvalineissa tiedonantoposterit ovat sijoitettu paikkoihin, joista niita on mahdotonta lukea. Paitsi jos sattuu olemaan kaapio tai alle kouluikainen lapsi. Tarkeaa tietoa, jossa kerrotaan, kuinka bussilipun voi ostaa kannykalla voi lukea vain yksi ihminen kerrallaan, koska niita on vain yksi kappale ja se on sijoitettu keskioven suojapleksin taakse polven korkeudelle ikkunan puolelle. Yritin kerran saada selkoa tasta tiedotteesta sattuessani istumaan kyseisella paikalla, mutta 20 minuuttia kestavan matkan aikanakaan en kyennyt kasittamaan mita siina yritettiin kertoa.
2.Koiran paska
Sita on kaikkialla. Se on valloittanut koko Ranskan. Riski liukastua koiranpaskaan vaanii jokaisen ottamasi askeleen kohdalla. Patongin ostosreissulla joudut loikkimaan kuin hulluksi tullut sammakko valttaaksesi ihmisen parhaan ystavan jatoksia. Tasta huolimatta ranskalaisissa kodeissa ei koskaan riisuta kenkia suomalaiseen tapaan eteiseen vaan paahdetaan korot kopisten suoraan keittioon ja makuuhuoneeseen. Lapset puolestaan hyppivat kengissaan sohvalla ja kiipeavat poydille. Kaupunki ystavallisesti on asentanut ulostepusseja sisaltavia automaatteja kaikkien elaintenomistajien saataville, mutta niita kukaan ei kayta.
3. Normalisointi
Puheessa vilisee jatkuvasti ”normal” tai ”normallement”. Se tarkoittaa suomeksikaannettyna usein ”yleensa” tai ”todennakoisesti”. Jos henkilo toimii odottamattomasti, han ei ole normaali. Bussin pitaisi normaalisti tulla pian. Puheen perusteella voisi olettaa, etta Ranskassa on normeja, joita kaikki noudattaa orjallisesti. Tama ei tietenkaan pida paikkaansa. Vrt kohta 1.
4.Suhina
Puheessa viljellaan aannahdyksia, joilla ei ole mitaan kielellista tai aluellista perustetta. Ranskalaiset lisaavat mestarillisesti erilaisia sihahduksia puheeseensa. Esimerkiksi ”Oui” sanotaan ”Ouiiiiiiihhhhhh”. Tama suhina tulee lisata ainakin lauseen viimeiseen sanaan. Suhahdusta on mahdotonta kirjallisesti esittaa, koska osa siita tulee syvalta henkitorvesta, eika sita vastaa mikaan kirjain. Muunkinlaisia uloshengityksen mukana tulevia kummallisia aania lisaillaan rennon elegantisti puheeseen. Sen tarkoitus on hamata kuulijaa.
5. Pienentely
Kun ranskalaisella on tyttoystava, hanella on ”petite amie”, pikkuystava. Vaikka kyseessa olisi minka kaliiperin matami tahansa. Lastenlapset ovat loogisesti pikkulapsia ”petites enfants”, vaikka olisivat jo aikuisia. Pikku-etuliitetta voi surutta kayttaa ihan missa tahansa yhteydessa ilman etta se olisi vaarin. Kaikki on niin pienta ja sopoa!
6. Turhat kirjaimet
Jouduin vastoin tahtoani tutustumaan merkillisiin kirjainyhdistelmiin lasten kouluunmenon yhteydessa. Koulun tiedotteet olivat taynna pelonsekaista kunnioitusta herattavia kirjainlyhenteita, joiden merkitysta oli mahdotonta selvittaa. Ne piti TIETAA. Joskus tiedotteiden laatijat olivat onneksi itsekin huomanneet, etta kirjainlyhenteita on ehka yhdessa paperissa hieman liikaa yhden ihmisen hallittavaksi ja huomaavaisesti olivatkin laittaneet sivun alalaitaan katevan lyhennesanaston, jonka avulla saattoi paasta hieman juonesta kiinni. Yleensa juuri tiedottamisen yhteydessa esiintyy naita sanahirvioita, joita ei loydy sanakirjoista. Tavoitteena tuntuukin olevan se, etta aivan yksinkertainen asia tehdaan mahdollisimman hankalaksi. Muutenkin ranskankieli on taynna turhia kirjaimia, joita ei kaytannossa tarvita. Kirjoitettu kieli sisaltaa ainakin puolet kirjaimia, joilla ei puhekielessa ole mitaan merkitysta, koska niita ei lausuta. Niiden tarkoitus on siis huijata ihmisia tekemaan itsensa naurunalaisiksi toisten edessa. Varmin tapa saada ranskalaisten epasuosio on se, jos yritat noudattaa orjallisesti heidan kirjakieltaan ja lausua kaikki vaivalla kirjoitut kirjaimet. Annan nyt vakavan neuvon: jos olet muuttamassa Ranskaan, ala vaan tee sita virhetta, etta rupeat opiskelemaan kielta. Siita ei ole mitaan hyotya. Minakin parjaan tassa maassa vain ja ainoastaan siita syysta, etten ole opiskellut ranskaa paivaakaan.
7.Kiintymyksen ilmaisut
Sillakin riskilla, etta minun ajatellaan olevan vanhanaikainen ja tiukkapipoinen: en sieda sita, jos joudun vasten tahtoani seuraamaan nuorenparin esileikkeja linja-autossa. Tama ilmio on yleiseurooppalainen ja tiedan muidenkin ihmisten valittavan tasta ongelmasta. Ehka myos 5 vuotta islamilaisessa kulttuurissa on tehnyt tehtavansa. Dubaissa ei lain mukaan saa osoittaa julkisesti kiintymystaan. Siita voi joutua pahimmassa tapauksessa kuukadeksi vankilaan, niinkuin kavi iloiselle englantilaiselle lomanviettajalle ”kissing-Katelle”, kun pussaili katukahvilassa poikaystavansa kanssa. En saa henkisia vaurioita pikkupusuista, mutta aanitehosteiset kielisuudelmat julkisessa kulkuvalineessa ovat vastenmielisia. Siedan hyvin pehmoesityksia, jos saan itse valita ajankohdan. Asiayhteyteen sopimaton toistensa ahmiminen ei ole sellaista.
Huh. Kylla helpotti. Hyvin todennakoisesti listani saa viela jatko-osia.
Ai kun on helpottavaa huomata etten ole yksin, vastaavia havaintoja on tehty.
VastaaPoistapaskeriville