Tana aamuna katselin taivaanrantaa, kun anilliininpunainen aurinko nousi silmissa ja lopulta pompahti horisontin ylapuolelle. Samalla se noustessaan meni pilven taakse piiloon ja lopulta siita nakyi enaa pieni viiru. Sitten se havisi ja tuli valoisaa.
Olen huono omaksumaan uusia kansallisia tapoja, jos niilla ole minulle erityista sisaltoa. En oikein jaksa innostua esimerkiksi tanaan vietettavasta ystavanpaivasta. En osaa ruveta juhlistamaan paivaa, joka on yhtakkia jostain ilmestynyt kalentereihin. Jos tietaisin saavani timanttikorvikset, suhtautuisin ehka vakavammin ystavanpaivaan. Tuntien siippani sellaisesta on turha unelmoida eika muitakaan halukkaita ole ilmaantunut moiseen hossotykseen. (Nyyh.) On itseasiassa aika huvittavaa, etta monista juhlapaivista on on tulossa kovaa vahtia kansainvalisia. Arabiemiraateissa joulua vietetaan nayttavammin kuin kristityissa maissa konsanaan. Rovaniemikin kalpenee niiden joulupukkiarsenaalien ja kuusien rinnalla, joita Dubaissa nakee seka yksityiskodeissa etta kauppakeskuksissa.
Maan tavoista ja kulttuurista kertoo nykyaan tv-mainokset. Omaan luotettavaan havaintooni perustuen voisin sanoa, etta missaan ei mainosteta niin paljon hiustenhoitotuotteita kuin Dubaissa. Tama on tietysti ymmarrettavaa kulttuurissa, jossa hiukset ovat ”naisen kruunu”, kauneuden mittapuu ja merkittava ase naimamarkkinoilla. Hiuksethan juuri tasta syysta peitetaan, etteivat miehet ennen aikojaan kohtuuttomasti innostu. Hiuksia siella maailmankolkassa ihmisilla kasvaa verrattaen runsaasti niin pituuden kuin volyyminkin suhteen. Ymmarrettavasti niita taytyy hoitaa aivan erityisella pieteetilla. Mikaan wash and go –tuote ei kaytannossa toimi. Tarvitaan shampoita, hoitoaineita, hiusnaamioita, seerumeita, brasilialaisia keratiinihoitoja, kiillotustuotteita, oljyja, voiteita, vahoja ja mitahan viela. Kerran Dubaissa kampaajalla istuessani seurasin nuorehkon naisasiakkaan raivoamista, koska salongista ei loytynyt hanen mielestaan sopivaa kampaa kosteiden hiustensa suoristamiseen. Hiustenhoitoon suhtaudutaan siella kuolemanvakavasti. Toki muutakin mainostetaan. Erityisesti asioita, joita Raamatussa maaritellaan ”elaman varallisuuden komeilevaksi nayttamiseksi”. Parfyymeja, koruja, meikkeja, muotimerkkeja, luksusautoja, luksusasuntoja, luksuslomamatkoja ja luksusravintoloita. Yllattavaa kylla, myos kodinhoitoon liittyvia arkisia tuotteita, kuten riisia, oljya ja siivoustuotteita. Tama on yllattavaa muunmuassa siksi, etta paikalliset naiset eivat tee kotonaan mitaan kodinhoitoon liittyvaa. Kaiken tekevat kotiapulaiset, jotka eivat ehdi katsoa tv:ta eivatka varsinkaan tee ostopaatoksia. He ovat nakymaton ammattikunta, jotka eivat myoskaan esiinny mainoksissa. Niissa rouvat mukamas itse siivoavat tai laittavat perheelleen ruokaa.
Ranskan mainonta on jokseenkin erilaista. Ruokamainokset ovat vahvasti esilla. Juustot, jogurtit, valmisannokset, lihatuotteet, suklaat ja muut herkut saavat kovasti mainosaikaa. Toki parfyymit jakavat potin, Ranskassa kun ollaan. Vakuutusyhtiot ottavat myos osansa. Automainoksissa esiintyy useimmiten edullisia perheautoja. Parinmuodostus on fransmanneille vaikeaa runsaiden deittimainosten perusteella. Johtopaatokseni on, etta taalla vietetaan varsin tavallista elamaa.
Siita kun katselin saannollisesti Suomen televisiota on aika kauan, kymmenisen vuotta. Jotkut mainokset ovat jaaneet mieleeni jopa lapsuudesta asti. En osaa sanoa, onko tilanne kovin erilainen nykyaan, mutta mainosten kirjo on kasittaakseni Suomessa paljon laajempi, kun kahdessa em. paikassa. Dubain vinkkelista jotkut suomalaiset mainokset saavan hullunkurisia savyja. 70-luvulla oli shampoomainos, jossa sanottiin ”Ole ylpea hiuksistasi suomalainen!” Aika harvalla on sellainen kuontalo, josta voisi ylpeilla. ” Ruisantero - Siina on reika!” Suoraan sensuuriin! ”Yks kakkaa, kaks kakkaa - ja muuta sitten ei tarvitakkaa!” Taysin surrealistista! Ei joka maassa kananpaskaa telkkarissa mainosteta!
Euroopassa on paljon lemmikkeja ja se nakyy myos mainonnassa. Kun lahetystyossa elamansa viettanyt tatini tuli Bangladeshista Suomen lomalle, han sanoi suhtautuvansa kaksijakoisesti kissanruokamainoksiin, joita vilisi joka kadunkulmassa. Kun oli nahnyt sadoittain nalkaan kuolevia lapsia joka paiva, ”sita kissa ostaisi”-lause tuntui groteskilta.
Kaikesta huolimatta: hyvaa ystavanpaivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti